Perjantai oli raskas päivä, kun saattelimme rakkaan mummun viimeiselle matkalleen. Halusin tehdä mummulleni vielä viimeisen palveluksen, joten pyysin ja sain kunnian leipoa täytekakut muistotilaisuuteen.

 Mietin lukemattomia eri koristeluvaihtoehtoja, sillä halusin kakuista sellaiset mistä mummu olisi itse tykännyt..

2128052.jpg

Kuvat on todella kiireessä näpätyt (taustalla "tyylikkäästi" sanomalehti), sillä alkoi olla jo kiire kirkkoon..

2128057.jpg

..koristeita hiukan lähempää..

2128058.jpg

..ja tässä kakut vielä vieretysten lähtövalmiina.

Tein kaksi täsmälleen samanlaista kakkua, joissa oli kahdeksan munan pohja, kostutuksena metsämansikkamehu ja täytteenä mansikka- ja valkosuklaamousset. Kuorrutuksen ja pursotukset tein Flora vispillä. Koristeet ovat pääosin marsipaania, ruusuissa on hiukan sokerimassaa joukossa.

Tavoittelin kakkuihin sellaista pehmeää värimaailmaa, hiukan huurteisuutta (kun nyt kuitenkin on talvi) ja vähän sellaista vanhan kiiltokuvan tunnelmaa. Halusin kokonaisuudesta silti arvokkaan, joten yritin varoa liikoja koristeita ja hörhellystä. Kukat kakkujen koristeena olivat itsestäänselvä valinta, sillä mummu rakasti kukkia ja oli sitäpaitsi aivan ilmiömäinen viherpeukalo. Kellertävät ruusut ja siniset orvokit lopulta valitsin kakkuun, sillä tiesin mummun pitäneen niistä molemmista...

 

Me tiedämme, Sinun on parempi näin.

Kivut on poissa, tuska takanapäin.

Suo anteeksi silti kyyneleet nää,

ne rakkautta on ja ikävää.