Tällä nimellä muistaakseni näin samantapaisen leivän jossain keittokirjassa vuosia, vuosia sitten. Minusta täytetty leipä oli kiva idea, mutta nyt vasta esikoisen synttärijuhlille sain testattua sitä käytännössä. Meidän 6-vuotias rakastaa savulohta, joten tämä oli juuri sopiva tarjottava synttärikahveille (sankari tosin nautiskeli viimeiset viipaleet vielä ilta- ja aamupalaksi).

Kaupasta ei nykyään niin vain löydykään kokonaisia ruislimppuja, enkä niiden leipomistakaan itse (ainakaan vielä) hallitse. Sain napattua kuitenkin omasta lähikaupastamme viimeisen, kiviarinalla paistetun ruislimpun ja pääsin viimein ideaa testaamaan. Leivän lisäksi käytin tähän:

lämminsavulohta (olisikohan perattuna ollut vajaa 400g..)

puoli punttia ruohosipulia silputtuna

puoli punttia tilliä silputtuna

maustamatonta tuorejuustoa (200 g:n prk)

sitruunamehua

3 kovaksi keitettyä kananmunaa

kalalientä

ja koristeeksi kylmäsavulohta (vajaa 100 g) sekä tilliä

Leikkaa ruislimpusta "kansi" pois ja koverra leivän sisusta pois terävällä veitsellä niin että leivästä syntyy täytettäväksi sopiva "kuppi"(jätin pohjaan paksuutta sentin verran ja reunoihin hiukan enemmän). Kostuta pohjaa ja erityisesti reunoja kalaliemellä melko reilusti.

Hienonna lämminsavulohi haarukalla, lisää joukkoon silputtu ruohosipuli ja tilli sekä tuorejuusto. Sekoita aineksista tasainen tahna ja mausta se sitruunamehulla. Toki muitakin mausteita voi lisätä. Hienonna haarukalla myös keitetyt kananmunat.

Levitä noin puolet lohitahnasta tasaiseksi kerrokseksi ruisleivän syvennykseen ja ripottele päälle kananmunat. Levitä loppu lohitahna päällimmäiseksi ja tasoittele pinta. Peitä kelmulla ja laita jääkaappiin tekeytymään mielellään vaikka yön yli.

Koristele esimerkiksi kylmäsavulohiruusuilla ja tillintupsuilla.

Tämä on siis eräänlainen voileipäkakku, mutta tosi helppotekoinen. Työläintä on leivän kovertaminen, mutta muuten tämän valmistaminen ei vie paljoa aikaakaan. Täytteeksikin voi laittaa ihan mitä itse haluaa, seuraavaksi ajattelin kokeilla kinkkuversiota. Jos täyte on kovin löysää niin kannattaa hyydyttää se vaikka liivatteella. Ja tietysti koristeluunkin voi panostaa hiukan enemmän kuin minä, aika yksinkertaisesti loppui kesken ja tarjottavat oli saatava pöytään mahdollisimman nopeasti!

Tämä oli oikein mukava kokeilu ja tällä idealla tulee tehtyä "voileipäkakkua" varmasti toistekin. Synttärisankari ei juurikaan välitä tavallisista voileipäkakuista, niiden kuorrutuksesta jne. mutta tämä maistui, kun ei ollut juuri muuta kuin tuttua ruisleipää ja mehevää täytettä! Kannattaa kokeilla!